Tämänkertainen koiratiistai olisi suosiolla kannattanut jättää väliin. Energiset koirat ja väsyneet puolikuntoiset kuluttajat ei ole mikään häävi yhtälö. Treeneistä tullessa piti ihan itkuksi pistää, niin paljon väsytti ja harmitti koko touhu.

Tokoilussa ei periaatteessa mitään ihmeitä, otettiin nopeaa maahanmenoa ja seuraamista. Kuitenkin vähän jäi sellainen fiilis, että sellaiseksi tyhjänpäiväiseksi makkaran syöttämiseksi meni.

Ahkun agissa tehtiin vanha 1-luokan hyppyrata, jonka jotenkin rimpuloimme läpi. En oikeen saanut koko  treenistä mitään irti. Takaaleikkauksia oli radalla useita ja niitä ei Ahkun kanssa osata, se kun ei ole muutenkaan mitään irtoavaa mallia. Pitäisi harjoitella siis. Jos nyt jotain hyvää pitää keksiä, niin Ahkulainenkin suoriutui radalla viimeiseksi olleesta okserista ilman ongelmia (kun oli ensin käynyt työntämässä päänsä okserin vieressä olleeseen sankoon...) vaikkei ole okseria aiemmin nähnytkään . Mutta hyvä juttu, että pystyy sen hyvin hyppäämään ja tajusi heti idean, olin epäillyt että kolinalla tulee rimat alas.

Uskon agissa mentiin periaatteessa melko simppelin oloista rataa, jossa kepit, ei kontakteja. Usko oli kierroksilla ja itse olin jo useamman tunnin treenauksen jälkeen kai niin väsyksissä, että olin ihan kuutamolla alusta saakka. Usko kyllä sinänsä teki mitä käskin, mutta en saanut ohjausta hanskaan edes sen vertaa kuin yleensä, kylläpä se ahdisti. Lisäksi uutena juttuna Usko meni 2 kertaa renkaan välistä. Kepit oli "väärältä" puolelta ja menivät todella huonosti, ihan volinaksi.

Ei voi juuri muuta sanoa kuin että paskat treenit, mutta tulipa käytyä. Ei kai tästä auta kuin koittaa ryhdistäytyä, ehkä muutamat oikeen kunnon pitkät unet auttaisi asiaa.