Tiistaina reenailtiin Uskon kanssa vähän puomia, keppejä ja takaaleikkauksia. Keskiviikkona ei agia, vaan käytiin kaupunkikävelyllä ja merenrannassa lintuja katsomassa, koitettiin tehdä kontakti- ja keskittymistreeniä siellä. Vaikeaa meinaa olla, mutta nyt tuntuu, että tuon tyyppistä treenausta kannattaa jatkaa: kunnon häiriössä (=linnut) 'doggie zeniä' ja kontaktia yleensä.

Torstaina AD:lla aksaamassa (korvauskerta tiistain sijaan). Tehtiin normaalia helpompaa 24 esteen rataa, jossa kaikki kontaktit. Väännettiin U:n kanssa ekalla vedolla nolla. Ei tyylillä, mutta tuurilla . Aivan järkyttävää sutimista käännöissä, eli ihan liian myöhässä olevaa/epäselvää ohjausta. Mutta kaikki kontaktit bueno ja puomin ylösmenokin suht vaikeesta kulmasta hieno, jes! Sellainenkin ihme treeneissä tapahtui, että Usko tarjosi oma-aloitteisesti keinulle ylösmenokontaktin pysäyksen Ei kai siis muu auta, kun ottaa tuo pysäys myös keinulle, vaikka alunperin ajattelin, että en sitä keinulle ota. Onhan se kyllä niin, että ovat niin samannäköisiä, että ehkä on koiralle selkeämpää jos molemmilla pysäys. Ei siis muuta kun keinuakin treenaamaan... No, ehkä vähän helpommalla nyt pääsee kun tuon puomin kanssa. Treenien jälkeen käytiin kahden muun ryhmässä treenanneen uroksen kanssa jäähdyttelylenkillä. Siis ihan pannassa ja hihnassa kauniisti kävellen. Tämä nyt liittyy siihen, että oon päättänyt, ettei mua Uskon taholta (tai minkään koiran) enää vedetä, kiskota eikä nyitä. Piste. Tähän projektiin siis liittyi myös kapunkikävely. Saas nähdä monikovuotinen hanke tästä kehkeytyy.

AD:n treenien jälkeen mentiin vielä KASsin hallille, jossa alkeiskurssin reenit, jonka jälkeen vielä hölkkäytin Uskon (lenkillä yksi sorsatilanne, joka ok, ja sitten vähän keskittymis/kontaktiharjottelua kuumumisen johdosta) ja käytiin ottaa kepit viidesti (helpot kulmat palkalla, ok). Tänään ei agia, vaan jotain muuta puuhastelua ja huomenna heti aamusta sitten meidän eka kisastartti ikinä, hui!

Uskon peränmeno-ongelma on myös kovasti ollut pohdinnoissa työn alla (taas kerran), mutta usko on edelleen vahva, että tämäkin ongelma selätetään ennemmin tai myöhemmin. Täytyy vaan päästä käsiksi ongelman ytimeen ja keksiä luovasti treenimahdollisuuksia, joissa päästä palkkaamaan oikeasta toiminnasta. Tää vaan on se pirun vakea osuus, kun luontokappaleista (linnut) ja vapaana olevasta koirasta on kyse. U on niin monta kertaa tehnyt väärin, että tuskin sillä on enää mitään käsitystä siitä, mitä isäntä haluaisi sen tekevän.

Oon tässä miettinyt, että se koira, joka on ns. ongelmakoira saa huomattavasti enemmän huomiota ja toimintaa kuin ongelmaton koira. Ahkun kanssa ei siis oo juuri mitään treenitty, mutta ei tuo toisaalta näytä asiasta olevan moksiskaan vaan ehkä on ihan tyytyväinen vaan, kun ei olla koko ajan vaatimassa jotain . Eiköhän se kesällä Ahkunkin kanssa tokoilut piristy, niin ainakin on perineisesti käynyt.