Lomaviikko takana ja paluu arkeen edessä. Mutta hyvä lomaviikko se olikin! Heti ensimmäisenä päivänä Nellimissä Uskolle kaksi riistatilannetta riekoille: ensimmäisessä tiukka seisonta, josta Eero karkotti linnun ja koira katseli rauhallisena paikallaan. Ensimmäisen linnun jälkeen pölähti ilmaan vielä toinen ja sama homma, eli Usko malttoi edelleen hyvin mielensä! Toisessa tilanteessa myöhemmin samana päivänä Usko haki rinnettä pitkin ja seisonta alarinteeseen. Eero päätteli, ettei pääse koiran luokse ja antoi avanssin. Sähäkkä avanssi Uskon tapaan karkoitti riekot (varmaan samaiset kaksi kuin aiemmin päivällä) vain muutama metri Eerosta, ja Usko noin 100 metriä perään Huuto. No, tulipa kunnolla havainnollistettua missä mennään: seisonnalta maltti pitää mutta avanssista vielä ei. Mietiskeltiin, että erinäisin harjoituksin pitäisi saada vahvistettua pysähtymistä täydessä vauhdissa suuressa viettitilassa. Jos kellään on hyviä harjoitusvinkkejä tähän, niin ilolla otetaan ideoita vastaan! 

Vähän tokoiltiinkin päämäärättömästi ja ilman suunnitelmia mitä lystättiin, Ahkulla treenailin lähinnä kaukoja (istu-maahan-istu..), joita teki hyvässä Nellim- vireessä aivan mainiosti ihan koepituuksilta Nauru. Usko sai pihatreeneissä kierrellä puita ja tulla vastakkaiseen käteen. Lisäksi koitin opettaa Uskolle istumaan nousua maasta, kun ei näemmä moista ihmeliikettä osaa ollenkaan (koulutus ollut ilmeisesti kohtuullisen maahanmenopainotteinen). Ahkulle tein myös kahtena päivänä pitkästä aikaa jälkiä ja etenkin toisena päivänä nosti hyvin kaikki jäljet ja 'merkkasi' myös merkeiksi laittamani heijastinnauhat.

Sitten vaan hiihdeltiin, sekä umpisessa että kelkkauralla jäällä. Vetohiihtämällä käytiin Nellimin baarissa, jonne matkaa suuntaansa reilut 10 kilometriä. Ahku meinasi vähän hyytyä vetämiseen ja kyllä Uskokin paluumatkalla hieman hidasti tahtia Hymy. Uskon tassu(t) pysy ehjänä aikas aktiivisesta käytöstä huolimatta, hyvä homma. Ei enää syksyisestä vaivasta juuri jälkiä. 

Uskon menoa Inarijärven jäällä.

Ahku valppaana vartiotehtävissä, jos vaikka poroja sattuisi jolkkimaan lähistöllä.