Sellaista oli meininkin eilen AD:n harkoissa Uskon kanssa, ei Uskosta johtuen vaan ihan minusta. Jotenkin vastusti koko ilta, aivan kauhea nuutumus iski ja syykin selvisi, eli kuume oli palannut. Lisäksi laitoin vahingossa vain toiseen silmään piilarin , jolloin näkökenttä oli vähän hämärä (turvallista autoilua taas yhdellä silmällä tiiraillen) ja pakkastakin se reilu 20 astetta, eli turkasen kylmä. Ennen treenejä lämmitelylenkillä Usko sai aikaan rähinän Urho -kelpparin kanssa (pojat siis vapaana metsässä), mutta eipä ne onneksi enää treeneissä toisiaan noteeranneet. . Ja käytiin kyllä jäähdyttelemässäkin (tosiaan jäähdyttely kun pakkasta oli sillon yöllä 25,5) yhdessä, eikä siinä mitään. Nuoret uroot ja niiden vinkeet . Pois lähtiessä vielä sai alkaa automekaanikoksi kun STOP -valot alkoi vilkkumaan ja onnistuin tietenkin kaatamaan jäähdytysnestettä johonkin aivan ihme paikkaan kun eihän siellä pimeässä edes nähnyt mitään. (Ja luulisi näin maalaisjärjellä ylikuumenemisen riskin olevan tuolla pakkasella melko vähäisen?? Varsinkin kun ajoin kotiin konepelti auki, minkä Eero totesi aamulla. Autoilu on mulle yleensäkin se niin välttämätön paha näissä koiraharrastuksissa.) No, päästiin me sitten joskus puolen yön jälkeen vihdoin kotiinkin.

Olihan ne treenitkin siinä. Harjoteltiin läpikäytyjä tekniikoita (poispäin kääntöä, takaa kiertoa, takaa leikkausta ja tiukkoja valsseja) ratapätkillä, ja kaikki meni vähän sinne päin, mutta ei ehkä ihan. Mulla ei oikeen otsalohko ollut vireessä ja muistikapasiteetti + keskittyminen lähinnä sellasta 6 v. ADHD -tasoa, joten vaikea se on koirankaan siinä yksinään yrittää tilannetta pelastaa . Usko oli ihan ok, mutta ei ihan satasella keskittynyt kuitenkaan, joten aikas hyvin nuo omat tuntemukset välittyy koiraan, vaikka yrittäisikin olla samalla tavalla kuin aina.

Jos nyt jotain hyvää koittaa riipiä, niin Uskolla on kyllä haju noista ko. tekniikoista ja niin on mullakin, mutta nyt vaan vaadittas sitä raakaa treeniä ja paljon toistoja, jotta saatas kuviot automatisoitua eikä jokaiseen tarviis sekä koiran että minun keskittyä erikseen ja käyttää energiaa. Yhteen hienoon takaaleikkaukseen olen tyytyväinen, kun sain ajotuksen kohdalleen. Juhuu.

Saapi nähdä miten on huomisten treenien laita kun ilma ei tunnu lämpiävän. Epiksethän jäi sitten myös pakkasen takia maanantailta Ahkun kanssa väliin.