Vajaa viikko sitten otettiin sellainen ratkaiseva askel Ahkun tokossa, että aloitin pakkonoudon. Sheippaamiseen ei siis enää paluuta ja koko 1,5 vuoden työ lienee pyyhkäisty pois sen siliän tien kun maanantaina sen kapulan Ahkun suhun väkisin tungin...  Aluksi tuntu tosi pahalta, mutta nyt 2 krt päivässä treenattuna seison täysin tän ratkaisun takana. Koira alkaa jo harmaantua  ja ois varmasti ollu vainaa ennen kun nouto ois sheippaamalla ollu kunnossa. Jos tämä metodi ei toimi, niin sitten heitän pyyhkeen kehään ja unohdan koko noudon. Katsotaan nyt kuitenkin seuraavat 1,5 vuotta tämän kehittymistä. Enää A ei ota vapaaehtoisesti kapulaa suuhun (eli palattu pisteeseen 0), mutta kuitenkin (pakotettuna) pitää mäystämättä kapulaa jopa ilman käsiapua jo hetken (kehitys verrattuna entiseen +100%). Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen prosessi, oli tulos mikä oli.

Uskon toinen agi tiistaina oli järkyttävän kuuma ja huolimaton ja koira teki aivan ihmeellisiä virheitä, kuten alotti pujottelun väärältä puolelta?? Ei ymmärrä ei. Tehtiin juoksurataa. Ilmeisesti kahdet treenit ei vielä voi mennä saman päivän aikana hyvin, vaan jos aamulla kulkee niin ilta sitten fiasko. Jatketaan harjotuksia. Kotiin saatiin vihdoin ylösnousukontakti, joten sillä treenattu lyhyesti n. 2 krt/päivä.

Ahkun agissa torstaina tehtiin irtoamis-vedätys -harkka hypyillä. Ihme kyllä Ahku irtosi ihan hyvin (namukupille), mutta vedätys oli huomattavan vaikeaa, kiersi hyppyjä. Sillä vissiin tulee niin iso stressi jäädä paljon musta jälkeen, tämähän on huomattu ennenkin. Vedätystä siis pitäisi treenata jos siihen saisin itseni motivoitua. Lisäksi tehtiin keppejä (ne oli aika ok) ja itekseni tein taas erilaisia ohjaustreenejä hypyillä, nyt taipu Ahku jo paremmin.

Uskolle lauantaina yksi hyvä riistatreeni kahdella teerellä, eli seisonta liinassa ja lintujen siivittäessä koira paikallaan + ilmaan ampuminen.