En ehtinyt eilen KASsin treeneihin samaisen seuran kokoustelun takia , mutta menin kuitenkin hallille vielä kokouksen jälkeen. Koitin sitten päätellä mitä olivat tehneet ja tehdä samoja. Oletin, että oli treenattu slalomia, sitä me ainakin treenattiin. Renkaan ja mutkaputken kautta 5 perättäistä (sivuttaista) hyppyä slalomilla. Ja jotta ei olisi ollut niin toispuoleista niin otin myös toiseen suuntaan ja muutaman kerran myös niin, että slalomin jälkeen mutkaputkeen ja sieltä sama setti takasin.  

Vahvistui taas näkemys siitä, että Uskolle tuottaa välillä vaikeuksia hahmottaa hyppyä kun ohjaan hypylle sivuttain koiran puoleisella kädellä (siis ihan normalisti ilman mitään kikkailuja). Tämä sama ilmiöhän tapahtui viime AD:n treeneissä ja silloin joskus aiemmin slalomia harjotellessa (sarjan kolmas hyppyt oli koiralle "näkymätön"). Mistähän ihmeestä johtuu? Äkkisiltään kun tuntus, että tuon pitäisi olla ihan peruskauraa. Voiko johtua siitä, ettei halua irrota? Irtoamistreeniä yleisesti siis lisää? Jokatapauksessa täytyy varmaan harjotella juuri noita vientejä ihan erikseen vaikka palkallakin. Minua kohti vastakkaisella ohjattuna taas tulee todella hyvin.  

Itse koitin ohjauksessa keskittyä taas juoksemaan tarpeeksi lähellä hyppyjä ja pitämään varpaat kokoajan menosuuntaan (miten niin yksinkertainen asia onkin välillä niin hankalaa?) Kun sen sain tehtyä, niin koirakin kulki hienosti!

Toisena treeninä otin eka keinua pelkästään (tai itseasiassa tätä tehtiin ihan aluksi). Usko oli taas aivan kauheilla kierroksilla (vaikka oltiin hallissa tosiaan kaksin) ja keinu tuli mentyä sellaisella vauhdilla että oksat pois. Ei sitä ainakaan rämähdykset tms. jännitä. Muutaman kerran valahti pitkäksi, jonka jälkeen malttoi taas keskittyä. Sitten lisättiin yksi hyppy, kaksi hyppyä ja kepit ja 1-2 hyppyä. Välillä meinas toinen tassu jäädä kontaktille, eli yllätysyllätys Herra Välkky ei ole vieläkään täysin sisäistänyt kakskakkosen ideaa. Oon tässä taas miettinyt, että kun tuo äly yhdistyy tuohon intoon ja vauhtiin, niin kisavalmiutta saadaan odotella vielä muutama vuosi. Sama koskee tietysti myös ohjaajaa, ei sillä.

Maanantaina Usko ja Eero osallistuivat ensimmäisen kerran Oulun kanakoirakerhon järjestämälle 'pysähtyminen liikkeestä ja riistan karkoittuessa' -kurssille. Muut kurssin koirat olivat Uskoa nuorempia, joten harjoitukset olivat olleet Uskolle aika helppoja. Hyvä tietysti niin. Tokoa olivat tehneet, noutotreenejä sekä pysähtymisiä 'muovipussiriekolla'. Näissä ei ongelmaa.