Sadetta, tuulta, pimeyttä, liukkautta ja väsymystä uhmaten lähdettiin Ahkun kanssa tiistain treeneihin.

Tokossa liikkeestä seisomista, noutoa ja arkitottelevaisuutta. Noudossa olin havaitsevinani ehkä sekunnin sadasosan lisäystä pidossa ja mahdolisesti hieman kiinteämpää otetta? Liikkeestä seisominen oli taas selvästi ottanut takapakkia :( Seinän vieressä menee hienosti mutta muualla ei ollenkaan. Onkohan myönnettävä, että liike ei yleisty siitä seinältä muualle? Varsinkin kun Ahkulainen hupaisasti nojailee siihen seinään siinä ollessaan :D Tähän liikkeeseen otetaan vinkkejä vastaan, eli täytynee keksiä jotain muuta. Arkitottikset ohitteluineen meni hienosti ja samoin vauhtiluoksetulot. Niin ja otettiinhan me vielä pari nopeaa paikalla makuuta, piippaa, mutta muuten hyvä.

Agissa hyppyjä, putkia, kepit ja A:n sisältävä ratapätkä, jossa päästiin nyt harjottelemaan keppejä väärältä puolelta. Otin niitä vielä yksittäin useamman toiston. Ihan kivasti meni, mutta lisää tietty pitää paljon treenata. Toisessa pikkupätkässä oli keinu, rengas ja pussi ja Ahkulla ei selvästi ollut mitään mielikuvaa keinusta, sellasen lentokeinun täräytti. Eli hihnassa, hihnassa...

Loppuverryttelyinä liukasteltiin reilu puol tuntia pururadalla Urho -kelpparin kanssa. Kotona saikin sitten suihkutella koirasta jonkun kilon hiekkaa. Onneksi tänään taas hieno pakkaskeli!

Uskon jalassa on vieläkin karvattomia punertavia kohtia ja anturasta puuttuu nahkaa, mutta antura näyttää kyllä siltä että on paranemassa. Virtaa on jos mahdollista vielä enemmän kuin ennen.
 
Tassu näyttää tältä, ei kuvassa ainakaan kovin pahalta. Toivoa (pikaisesta) paranemisesta ehkä?
(tassu kuvassa keskellä, jos vaikea erottaa kaikista miljoonista mattoon jämähtäneistä koirankarvoista ;D )