Sitä on ollut viimeisen viikon ajan reissut. Mahtavia tilanteita, tiedotuksia ja luonnosta nauttimista. Pitkiä päiviä metsässä. Maakotkakin bongattiin. Koira tekee töitä nyt isännälleen, sen huomaa kaikesta sen toimista. Haku on yhteyttä pitävää ja laajaa, seisonnat pitää ja pillillä tullaan tiedottamaan. Kaikille hajuille koira kuin kysyy, mitä tehdään? Olen sanonut, että jatka vaan, mene katsomaan mikä siellä haisoo!

Tyhjiä tiedotuksia on tullut paljon, mutta muutama selityskin niille on löytynyt: metsot juoksevat kovaa ja yksittäiset riekot jurovat todella lujassa. Meidän tapa metsästää ilman avanssia ei aina tuota parasta tulosta näissä tilanteissa. En ole tyhjistä huolissani yhtään, kunhan tässä vielä vähän harjaannutaan, niin eiköhän nekin vähene. Hienointa on se, että nyt ei enää mene metsässä hermot, vaan reissut ovat olleet alusta loppuun lepposia ja mukavia. Kuvia en ole jostain syystä ole muistanut ottaa, paitsi siitä maakotkasta, kuvassa näkyy taivasta ja musta piste . Niinpä en laita sitä tähän.