Kävinpä juoksuttamassa koiria. Ensin löysät pois ja Ahku"mustasalama"Ahkulaiselle lenkki samalla. Sitten Uskolle liivi päälle ja metsään. Meininkinä oli pitää koiran haku pillillä kurissa ja yrittää mahdolliselta seisonnalta tiedotusta. Otin kaiken varalta myös liinan mukaan, jos sattuisi tarvitsemaan. Ja tarvittiinhan sitä.

Uskon haku oli vähän liian laajaa pillityksestä huolimatta. Tein paljon tokoa ja otin koiraa usein luokse. Kunnes se hävisi. Tulinkin siinä samassa metsäautotielle ja jäin odottelemaan. Odottelin muutaman minuutin kunnes teeri lähti tien viereisestä puskasta. Samalla sekunnilla itselle hyvin ehdollistunut MAAHAN! komento kajahti ilmoille ja pilliä päälle. Kokeilin sitten kutsua koiraa pillillä ja sehän tuli sieltä teereltä päin..? En kuitenkaan usko, että koira oli linnuilla, sen verta rauhallisesti se käyttäytyi.

Rauhoiteltiin tilanne. Tein pikaisen suunnitelman: Lintuja saattaa olla lisääkin siinä, siispä kierrämme tuulen alle ja koira hakuun. Näin tehtiin ja kohta tilanne olikin tämä:

Usko seisoi yllättävän kiinteästi, vaikka epäilin jo tässä vaiheessa, ettei lintuja tuossa ole. Annoin seisoa tovin ja sitten pillitiedotusta yrittämään. Irtosihan se viimein! Vaan eihän siinä lintuja ollut kun jatkoimme yhdessä eteenpäin. Koiralla oli kuitenkin koko ajan vahvasti hajua ja se alkoi viemään minua eteenpäin. Tässä vaiheessa kaukaa viisaana laitoin koiran liinaan. Liina ei kiristynyt missään vaiheessa, vaan Usko vei 150-200 metriä tien toiselle puolelle, kuin paraskin kanakoira. (Mitä, eikö se sitten ole???) Heti penkalle päästyämme hyppäsi teeripoika puuhun. Nyt olikin liinasta hyötyä, koira olisi varmasti rynnännyt perään . No, tilanne rauhalliseksi ja takaisin tielle. Näin varvikossa liikettä ja arvelin lopun poikueen olevan siinä. Päästin kohta koiran uudestaan liinassa linnuille ja seisontahan siitä syntyi. Tästä en sitten saanutkaan tiedotusta ilman liinaa. Kävimme ajamassa yhdessä linnut lentoon ja koira rauhallisesti paikallaan. Lintuja näin siinä 6-7.

Hyvä treeni, parempi mieli!