Keksin eilen kivan tavan treenata Uskon kanssa agia ajatellen. Piirtelin meidän viereiselle hiekkakentälle mielikuvistushyppyjä ja sitten myös reitin mitä halusin koiran menevän. Otin treenaukseen sen taannoisen surkeasti treeneissä menneen 'surffaus' pätkän (kolme hyppyä, jossa ajatus aina saada koira tulemaan alas vastakkaiseen suuntaan kuin mistä ollaan tulossa).

Laitoin Uskon istumaan ja odottamaan ekan 'hypyn' taakse (eli harjoiteltiin myös sitä), kun harjoittelin ensin kuviota itse. Taisivat kentän poikki ajaneet pyöräilijät vähän oudoksua kun huidoin itsekseni siellä keskellä kenttää menemään mileikuvitusesteillä koiran tönöttäessä jonkin matkan päässä ;D Mutta koiraharrastajana muiden oudoksunta on sinänsä aika tuttua, kovin moni ei esim. oikeen ymmärtänyt ajatusta lähteä kolmeksi päiväksi Oulusta Helsinkiin vain agilitya katsomaan... Seisojien koulutukseen kuuluvista omituisuuksista 'jänisporakoneineen' nyt puhumattakaan.

Mutta asiaan. Usko innostui tästä tavasta treenata ihan yhtä paljon kuin esteilläkin treenaamisesta ja itselle jäi enemmän aikaa tarkkailla koiran liikeratoja (rennommassa mielentilassa) ja tietty myös toistoja pystyi ottamaan useita nopealla tahdilla. Samalla tekniikalla treenattiin myös pakovalssia molemmin puolin ja sylikäännöksiä. Näitä treenejä aion ehdottomasti jatkaa. Riskinä varmaan se, että koira jää liiaksi kiinni ohjaajaan, mutta Uskon tapauksessa en ole ainakaan toistaiseksi tästä huolestunut, tähän asti se on kuitenkin hakenut esteitä melko hyvin. Mutta täytyy tietty tarkkailla tilannetta.

Ei vielä tänäänkään osallistuta Uskon kanssa oikeisiin agi treeneihin, koska tassu ei ole ihan täysin kunnossa vaikka aika hyvin parantunut onkin. Pohdittiin asiaa eilen Eeron kanssa ja tehtiin periaatepäätös, ettei treenauteta koiraa jos vähänkään mietityttää onko treenaus ok vai ei. Ehtinee sitä täysin terveelläkin koiralla varmasti harrastaa tarpeeksi ja mitään turhia riskejä ei tietysti haluaisi ottaa kun varsinkaan Usko ei kyllä itse ilmaise ikinä haluttomuutta tekemiseen vaan tekee aina sata lasissa osumista huolimatta.

Musta Salama metsästi eilen kolme tuntia kaatosateessa ja ei vieläkään yllättänyt Eeroa hienolla lintuhaukulla ;) Oli jossain välissä myös puoli tuntia kateissa, mutta tuli vihellyksestä pian paikalle. Kiinnostaisi vaan tietää, mitä ihmettä se puuhaa ollessaan kateissa?? Syö marjoja? Jäljestää hirviä? Metsästää myyriä? Syö löytämiään epämääräisiä raatoja tms.? Väijyy kiusallaan lähipuskissa niin kauan, että lauman ihmisjäsen hermostuu? Jotain muuta, mitä?