Ei tullut Iisille tipatonta toukokuuta. Perjantaina sattui metsälenkillä jotain, mistä meillä ihmisillä ei ole mitään tietoa ja koiran tila alkoi heiketä nopeasti. Jo loppulenkistä Iisi alkoi kuolaamaan oudosti ja kotiin päästyämme alkoi tulla oksennusta. Hetken odottelimme, että josko se tuolla sitten menisi ohitse, mutta kun kuolaaminen vaan jatkui ja koira alkoi vaipua reagoimattomaan tilaan, vatsa kouristeli ja samalla suolikin alkoi pukkaamaan ruikkua, tuli lähtö päivystykseen. Koko tämä homma sattui puolen tunnin sisällä.

Shokkia pukkaa, sanoi eläinlääkäri ja laittoi koiran suoraan tiputukseen ja lämpöalustalle. Ruumiinlämpö oli alhaalla ja sydän löi ylitiheään. Samalla koira kuolasi, ripuloi ja tärisi kuin haavanlehti. Pari tuntia meni tipassa ja Iisi ei aluksi reagoinut ääniin, eikä edes tipan laittoon. Tunnin kuluttua koira reagoi jo ympäristön ärsykkeisiin ja parin tunnin päästä homma oli jo niin paljon tasaantunut ja ruumiinlämtö normaali, että pääsimme lähtemään kotiin. Syke ei tosin laantunut kuin vasta vuorokauden kuluttua tapahtuneesta.

Todennäköisesti kyseessä oli allerginen reaktio, eli Iisi joko söi jotain sopimatonta tai sitä pisti joku elukka tai pörriäinen. Koiralle annettiin kortisonia, joka sai tilanteen parantumaan, eli vastasi allergiahoitoon. Pistojälkiä ei tosin löytynyt, mutta vähän se on aristellut nyt vasenta takajalkaa. Aristelu voi kyllä olla jotain muutakin, koska mitään ei tutkiskeluista huolimatta siitäkään löytynyt. Jokatapauksessa koira alkaa nyt olla normaali ja eiköhän tässä jo huomenna maanantaina päästä tekemään jotain muutakin kuin lepäilyä. Keuhkoista kuului rohinaa, joka ilmeisesti johtuu siitä, että koira hotaisi joko oksennusta tai kuolaa henkeen. Tästä syystä annettiin nesteenpoistolääkettä ja aloitettiin antibioottikuuri, ettei tule mitään keuhko-ongelmia jälkiseuraamuksena. Myös pahoinvointilääkettä pistettiin. Pistoksia tuli yhteensä 5, ollaanpa nyt sitten reenattu rokotuksiakin .

Valoa tunnelin päässä, alkaa Iisillä pää jo nousemaan!