Eilen oli ensimmäistä kertaa keväällä vapaa torstai-ilta ilman treenejä, joten pääsin vihdoin kakkoslajini suunnistuksen pariin. Thänkgaad se on vain kakkoslaji   Nyt täytyy ottaa Uskon 'tarkkuutta tassuihin' -ohjelman lisäksi käyttöön itselleni 'tarkkuutta tossuihin' -ohjelma. Tänä keväänä agi on kyllä syönyt tuon suunnistuharrastuksen, kun treenit on sattuneet just niille molemmille illoille, kun Oulussa iltarasteja tarjotaan. Oon koittanut olla tästä harmistumatta, aika aikaansa ja prioriteetit vaihtelee.

Täysin aksattomaan torstaihin ei pystynyt venymään, vaan käytiin illan viilettyä koirain kanssa hallilla. Eero oli myös mukana ja tehtiin Uskolle hallin lähimaastoissa pillimaahanmeno treeniä. Koira oli nyt huomattavasti säpäkämpi, astetta viileämpi lämpötila ja yli lentelevät sorsat varmasti terävöittivät. Yhtä kaikki, nätisti toimi, nyt paljon terävämmät maahanmenot paremmasta vauhdista. Palkat (takana) oli taas luksusta (eli jotain halpiskoiranpateeta). Välillä myös nouto loppuun, jotta U ei alkaisi ennakoimaan näitä treenejä ja toisaalta nouto pysyisi yhtä vauhdikkaana kuin ennen.

Hallilla käytiin ottamassa keppitreeniä, lähinnä taas ajattelin sunnuntain kisastarttia, eli varmuutta (mulle) keppien suorittamiseen. Nyt kun Eero oli mukana, oli hyvä tilaisuus tehdä sitä, että palkka tuli vasta kun koira tehnyt kepit. Kepeissä kun on se ongelma, että loppupalkalla ne on intensiiviset ja voin tehdä käytännössä melkeen mitä vaan leikkauksia ja irtoamisia. Ilman palkkaa tilanne sitten totaalisesti eri, eli aikalailla pitää sipsuttaa siinä vierellä. Ja vauhti on hidas (koko suorite paljon epävarmemman oloinen). Täytyisi siis saada siirrettyä loppupalkallinen suorite myös tilanteeseen, jossa palkkaa ei ole näkyvillä.