Käytiin eilen Uskon kanssa toteuttamassa mainiota suunnitelmaa treenata tiedotusta sorsilla. Koira kiinni liinaan ja sorsapaikoille kävelemään. No eihän siitä mitään tullut. Koira seisoo käytännössä koko ajan, koska luulee, että niin pitää tehdä. Ollaan tehty pentuna aivan riittävästi liinatreeniä näköjään... No saatiin me se yksi sorsaseisonta ja siitä noin minuutin jälkeen yritin irrottaa koiraa pillillä. Ei lähde kyllä helposti, mutta kun vähän avittaa liinalla niin tulee. Käytiin sitten tökkäämässä sorsa lentoon ja maahan pillillä, mikä tietenkin toimii, koska ollaan liinassa... 

Tänään käytiin fiilistelemässä tulevaa sorsajahtia merellä. On siellä vaan niin komiat paikat ja lintuja ihan eri malliin kuin sisävesillä... vaikka aloitukseenhan sitä pitää mennä silti perinteisesti sisävesille tutun porukan kanssa. Päivä oli kaunis kuin itse aloituspäivänä. Silloinhan aina aurinko paistaa ja pilviä ei näy. 

Iltasella kävin vielä toteamassa, että vaikka olen ampunut haulikolla enemmän kuin muina kesinä, ei tulostaso ole silti ainakaan pysyvästi parantunut. Se vähän ottaa päähän, kun kuitenkin yritystä on ollut varmempaan kiekkojen särkemiseen ja sitä kautta parempiin riistalaukauksiin. Mikäli riistaa nyt tuolla koiralla ja tällä tuurilla ampumahollille sattuu! Sehän on varma, että riistaa syksyn ainaka nähdään, mutta on eri asia sitten, kuinka kaukana isännästä koira aikoo ne lentoon ajaa. Tai oikeastaan tuo koko ajatus on nyt väärin, eihän koira aio mitään, vaan tekee niin kuin minä sanon. En vain ole vielä keksinyt kieltä kertoa sille, mitä haluan