A. Ahkulaisen kanssa tokossa ja agissa.

Ennen tokoa vire oli kovin ylhäällä, meinasi tulla nahoistaan, mutta taittui sitten niin, että olikin aika mahtava käsitellä. Eli kovin innokas tekemään ja monesti vain odotti pienintäkin käskyä. Varjopuolena sitten se, että vinkui ja haukkui taas mua vähän, mitä on vähentänyt tänä syksynä. Nämä mahtava kontakti ja nopea totteleminen sekä mun 'komentaminen' kulkee kyllä käsikädessä.

Tehtiin taas piiitkästä aikaa meidän murheen kryyniä noutoa, ja jatkettiin samasta mihin ollaan kesällä jääty, eli koskee kyllä innoissaan keppiin ja ottaa suuhunkin (myös nostaa maasta itse), mutta tiputtaa heti. Sain ohjeeksi koittaa kepin antamista kävellessä, jolloin koira ehkä kuljettaisi sitä puolihuolimattomasti ainakin hetkisen. No Ahku kyllä ei kun kokeiltiin, mutta jatketaan silti tätä ja minä koitan napata kepin nopeasti pois ennen kuin Ahku sen pudottaa (sitä pitää mun treenata että ehdin). 

Itsenäisesti tein seurausta (asento vino, kontakti hyvä), liikkeestä seisomista (seinän vieressä onnistuu, nyt myös jätin koiran siihen seisomaan ja palasin takaisin. Se onnistui eli edistystä tässä!!) ja paikalla makuuta (ihan ok). Lopuksi vielä liikkeestä maahan joka onnistui tänään hyvin (varmaan hyvästä vireestä johtuen). Meni nopsaan (ainakin Ahkuksi). Nyt vaan pitää alkaa häivyttämään suurempia käsimerkkejä ja alkaa siedättämään mun liikkeen jatkumiselle. Ohjaaja kehui Ahkun jatkuvaa hyvää kontaktia muhun :D On vissiin aina selin meihin sillon kun A kimpoilee siellä hihnan päässä.

Agissa oli kaksi treeniä, toinen hyppyjä mutkaputken ympäristössä, jossa sai kukin treenata mitä parhaaksi näkee ja toinen keppitreeni (kolmet kepit ja putki), jossa sai siinäkin treeniä mitä nyt tykkäsi. Hyppy-putki osiossa treenasin pääasiassa putkelle menoa ns. väärältä puolelta. Alkoi lähtemään putkeen aika kivasti myös näin (ollut ongelmallista pitkin syksyä) ja muutenkin ohjautui mielestäni virkusti mitä sitten siinä otinkin. Pitkä nakki mukana menossa.

Keppitreenissä ei taas aluksi meinannut vissiin muistaa koko keppejä, mutta sain hyviäkin suorituksia. Myös tähän hommaan tuli vauhtia kun otin pitkän nakin avuksi toisella kierroksella. Sain ohjeeksi pitää enemmän ääntä yllä koko ajan ohjauksessa, jotta A pysyy mun matkassa eikä nenä ehdi tipahtaa kenttään. Kepeillähän mulla on tarkoituksella ollut vain yksi käsky eikä mitään hokemia, mutta Ahkun kanssa tätä pitänee miettiä. Ehkä vaan hyvähyvämenemene -tyyppinen tsemppaus riittäisi, mitään erityistä 'kekekekekeke' tms. hokemaa en sitten millään viitsisi koiralle opettaa.

Keinua mentiin yksittäisenä reilu 10 toistoa ja yksi kerta yli, muuten hyvin ilman hihnan kiristystä. Ihan tyytyväinen olin tähän varsinkin kun treeni on ollut niukkaa.

Lopuksi vielä jäähdyttelylenkki n. 30 min. Urho -kelpien kanssa.

Usko "tuplavati" Vintiläntuulen tassu on edelleen viallinen, antibiootit vielä perjantaihin asti, jolloin tikkien poisto ja kontrolli ja uudet suunnitelmat. Nyt jalassa pääasiassa sukka paitsi ulkoillessa kauhea tumpula (pumpulit yms. pehmikkeet). Usko on saanut sukan pois jalasta useampaan otteeseen vaikka on ollut tosiaan tuplavadilla varustettu. Saattaahan se Ahkukin kelpo kaverina sen sukan käydä nykimässä jalasta, mistäs niistä tietää?